Mauno-Markus Karjalainen
Osuustoiminnan tarina
Dokumentaarisessa romaanissa Suomen osuustoiminnan kuusi vaikuttavaa pioneeria Hedvig ja Hannes Gebhard, Väinö Tanner, Kyösti Kallio, Juho Kusti Paasikivi ja Yrjö Kallinen kohtaavat monesti. Heidän kohtalonsa risteilevät kiinnostavasti juuri niissä ainutkertaisissa hetkissä, jolloin myös Suomen tasavallan tulevaisuus ratkaistaan.
PAINETTU KIRJA (nelivärinen, kartonkikannet,
liimasidonta, 392 sivua, noin 300 kuvaa). Saatavana myös E-kirjana (PDF).
SUURI TARINA + pieni tietokirja
Kirjan päähenkilöt ovat. ovat teräviä ja sanavalmiita persoonia, joiden matkassa lukijan aika ei koskaan käy pitkäksi. Hyvin vaiheikasta tarinaa värittää lämmin, ihmisläheinen huumori.
Sisällissodan alla liian nopeasti kasvava kansanliike hajoaa kahteen kilpailevaan heimoon, pellervolaisiin ja edistysmielisiin. Mutta jyrkät poliittiset jakolinjat ylitetään, kun Kallio valitaan 1937 maan presidentiksi yllättäen Tannerin tuella. He aloittavat nuorta ja riitaista tasavaltaa vakauttavan yhteistyön. Silloin osuustoiminta pystyy jo tarjoamaan ihmisille uskottavat keinot rakentaa itselleen yhdessä parempi tulevaisuus. Hyökkäävän Stalinin propaganda muuttuukin suomalaisten sotilaiden teltoissa vain naurun aiheeksi.
Kirjoittaja sitoo tarinaan lyhyesti myös osuuskuntien tavallisten jäsenten, oman pohjoisen viljelijäsukunsa vaiheita. Tarinalinjat leikkautuvat dramaattisesti yhteen juuri talvisodassa Suomussalmen, Raatteen tien ja Laatokan Karjalan rajuissa taisteluissa. Stalin ei valtavalla ylivoimallaan onnistu katkaisemaan Suomea sen kapealta vyötäröltä kahtia, vaikka se oli aluksi jäänyt ihan suojattomaksi. Hyvin valmisteltu sosialistisen Suomen voitonjuhla Oulussa 21.12.1939 jääkin pitämättä.
1990-luvun murros koettelee rajusti osuustoiminnan kumpaakin heimoa ja erityisesti E-liikettä. Myöhemmin ne kuitenkin toipuvat uusilla ja ennakkoluulottomilla ratkaisuilla. Nykyisin ne ovat yhdistyneet jälleen. Suomi on myös 2000-luvulla noussut maailman vahvimmaksi osuustoimintamaaksi.
Mutta tunnetaanko kansanliikkeen aateperintöä enää nykyisin lainkaan? Mikä sen merkitys on tavallisille suomalaisille? Entä mistä nykyinen aatteellisen innon ja eetoksen lopahtaminen oikeastaan johtuu? Ero etenkin alkuvuosikymmeniin on huikea.
Tämä teos yhdistää ensi kertaa pellervolaisen ja E-liikkeen värikkään historian ja analysoi molempien parhaimmat ja pahimmat kokemukset. Eeppisen tarinan rinnalla kulkevat tapahtumia sitovat ja syventävät lyhyet artikkelit ja tietoiskut sekä monipuolinen kuvitus.
Kirjan lopussa Suomen osuustoiminnan kehitystä arvioi historian emeritusprofessori Markku Kuisma. Myös Nobel palkitulta professori Bengt Holmströmiltä saatiin kirjaan kommentit.
Teoksen huima aikajänne ulottuu 1880-luvulta aina nykyhetkeen ja tuleviin vuosiin asti. Keskeinen kysymys kuuluu, jatkuuko näiden aatteellisten osuustoimintapioneerien työ, ja missä muodossa.
Idealistisesta nuoruudesta ja aatteen hennoista alkusiemenistä kasvaa tässä vaikuttava kansanliike ennen sotien äärimmäistä tulikoetta. Mutta sen jälkeen kaikki jälleen muuttuu ja seuraava iso ravistelu tapahtuu hurjalla 1990-luvulla. Vuonna 2024 suomalainen osuustoiminta täytti jo 125 vuotta ja kohtaa uudet, vaativat haasteet. Niihin vastaamiseen tarvitaan ennen muuta näkemystä, keskustelua, inspiraatiota ja myös uudenlaista yhteistyötä.
Kirjan sisältö
SUOMEN OSUUSTOIMINTALIIKE syntyi ja järjestäytyi vuodesta 1899 alkaen. Myöhemmin, sisällissodan alla 1916-17, se jakautui pellervolaiseksi ja edistysmieliseksi heimoksi, joita yllä kuvaavat kyntäjä ja porilaisen Osuusliike Kansan myyjät. Nykyisin 2000-luvulla liike on jälleen eri vaiheissaan yhdistynyt. KUVAT: Suomenmaa ja Kulutusosuuskuntien Keskusliitto/Suomen valokuvataiteen museo
SISÄLLYSLUETTELO:
LUKIJALLE: Aatteen historia pioneerien silmin
YHTEISTYÖN VOIMA JA HEIKKOUS: Päähenkilöt ja merkittävimmät sivuhenkilöt
ELÄMÄNTARKOITUS, mitä ihmettä se mahtaisi olla?
- TOLKKU POHJOISEN POIKA: HANNES GEBHARD
- PAKKORUOTSALAINEN OULUN KOULU
- SUOMENKIELI, SUOMENMIELI !
- GEBHARDIEN NIUKKAA ELÄMÄÄ, SITÄ HUIKEAMPIA UNELMIA
- VÄINÖ TANNERIN LEVOTON NUORUUS
KUIN VIRKISTÄVÄ KEVÄTSADE RUTIKUIVAAN MAAHAN
- GEBHARDIEN YHTEINEN ELÄMÄNKÄÄNNE BERLIINISSÄ
- GEBHARDIEN PERHEONNI: KAKSI POIKAA JA YKSI TYTÄR
- AATELUUS VELVOITTAA!
- KANSANLIIKKEEN JUURET
- PAKKO TOIMIA – JA JUURI NYT !
- NUORI KYÖSTI KALLIO LIITTYY HETI TAISTELUUN
- TOIVOA EI KANSA SAA MENETTÄÄ KOSKAAN!
- JUHO KUSTI PAASIKIVI NOUSEVAN OSUUSTOIMINTALIIKKEEN LAKIMIEHEKSI
- KANSA OTTAA AATTEEN OMAKSI TYÖKALUKSEEN
MAAILMANKATSOMUKSET TÖRMÄÄVÄT VASTAKKAIN
- SAKSASTA PALAAKIN MUUTTUNUT VÄINÖ TANNER
- TANNER ALOITTAA KAUPANHOITAJANA TURUSSA
- KOKENUT AMMATTILAINEN ELANNON JOHTOON: TUOMARI TANNER
- OULUN NUORI TULISIELU YRJÖ KALLINEN
- ISOJA ILOJA, SUURIA SURUJA GEBHARDEILLA
- LIIAN NOPEASTI KASVAVA KANSANLIIKE REPEÄÄ
ENSIMMÄINEN TASAVALTA NOUSEE KAAOKSEN KESKELTÄ
- DEMOKRATIAN OPPIKOULU KOKO SUOMEN KANSALLE
- SUOMI SYÖKSYY SISÄLLISSOTAAN
– ”HANNES GEBHARD PAKENEE ULKOMAILLE !” - RAUHAN RAKENTAJALLE PERÄJÄLKEEN NELJÄ KUOLEMANTUOMIOTA
- NÄLKÄ JA PELKO, JOKAPÄIVÄISET VIERAAT KAPINAN AIKANA
- UUSI ALKU, UUSI TOIVO TASAVALLALLE
- RATKAISEVA TAISTELU TASAVALLASTA
- ÄKKIÄ KAIKKI JÄLLEEN MUUTTUU
- HEDVIG GEBHARD SAA POTKUT PELLERVOSTA
- TERVEHTYNYT HANNES GEBHARD PALAA KOTIIN
- YRJÖ KALLINEN LÖYTÄÄ OMAN ELÄMÄNTEHTÄVÄNSÄ
- TASAVALTA, JOSSA AURINKO EI LASKE KOSKAAN
- ”TYÖLÄISTEN PARATIISI”
– Stalinin kyyninen perintö elää nyt entistä vahvempana Venäjällä - TOTUUS YSTÄVISTÄ JA VIHAMIEHISTÄ
- MAASEUDUN TOIVO PAREMMASTA TULEVAISUUDESTA
– Gebhardin ratkaisu kantaa pitkälle, muttei loputtomiin - KYÖSTI KALLIO JOUTUU POPULISTIEN MAALITAULUKSI
- HAIKEIDEN JÄÄHYVÄISTEN AIKA
- GEBHARDIN VALTIOLLISET HAUTAJAISET
- KOTIKYLÄ YHDISTÄÄ VOIMANSA
- KALLIO JA TANNER LÖYTÄVÄT VAKAAN YHTEISTYÖN
- MYRSKYN EDELLÄ SEESTEISEN TYYNTÄ
KANSANLIIKKEEN TOTISIN TULIKOE
- PIENEN TASAVALLAN KOHTALONHETKI
– Itärajan asukkaita ei Helsingissä uskota
– Otto Willen propaganda ei kelpaa - KAIKKI PELIIN SUOMEN PUOLESTA!
– Ulkoministeri Väinö Tanner: Mikä lopulta pelasti Suomen?
– Kyösti Kallion viimeiset askeleet - SUOMI HAKEE TURVAA HITLERIN SAKSASTA
– ”Gestapon johtaja ei ollutkaan mikään yli-ihminen”
– Väinö Tanner rakentaa jälleen rauhaa - ELISENVAARAN JA LAPIN PAINAJAISET
TOINEN TASAVALTA – toiset pelisäännöt
- ELPYVÄ MAA
- YRJÖ KALLISTA KOETELLAAN JÄLLEEN
- OLENKO MINÄ MUKA ”SOTAAN SYYLLINEN”?
- ENSIMMÄINEN JA TOINEN TASAVALTA
– Paasikiven perintö lipuu Kekkoselle
– Suomi idän ja lännen puristuksessa - ELÄMÄNTEHTÄVÄT TULEVAT TÄYTETYIKSI – VAI TULEVATKO KAIKKI SITTENKÄÄN?
- TYÖVÄENJOHTAJA JÄTTÄÄ TASAVALLAN TUTUKSI TULLEEN NÄYTTÄMÖN
- YRJÖ KALLISEN SYDÄMENASIA
- BERLIININ MUURI MURTUU, ITÄBLOKKI HAJOAA
KONSENSUS LÖYTYI LOPULTA
EU-JÄSENYYDESTÄ. Presidentti Martti Ahtisaari ja vakavasta sairaudestaan toipunut aiempi ulkoministeri Heikki Haavisto Pellervon päivässä 1996. Aikakausi oli vaihtunut. Ahtisaari oli ensimmäinen demaritaustainen presidentti, joka Pellervon tapahtuman osallistui; Mauno Koivisto oli kutsuista kieltäytynyt.
Kuva: Tapani Lepistö/PJP
PIENTEN PARVIÄLY?
Osuuskunnan idea taloudessa toimii onnistuessaan kuin pienten kalojen parviäly. Mutta löytyykö sellaista enää nykyisin?
Piirros: Thomas Lindberg/OT
HENGENVAARALLINEN 1990-LUKU
- PITKÄ JA REPIVÄ TAISTELU SUOMEN EU-JÄSENYYDESTÄ
– Oppia kovan ja avoimen kilpailun Yhdysvalloista
– Vanhat valta-asemat romahtavat
– Taktikoiva ulkoministeri Paavo Väyrynen vaihtuu Heikki Haavistoon
– Olemmeko me ”Mafian palveluksessa”?
– Sukset uhkaavasti ristiin MTK:n uuden johdon kanssa
– Kapinalliset laittavat Tuottajain Lihakeskuskunnan lihoiksi
– Raju saneeraus tekee kipeää
– Tavoitteena mahdollisimman hyvä tappio
– Heikki Haaviston muistelmat yllättävät - MAUNO KOIVISTON YKSINKERTAINEN KYSYMYS E-LIIKKEELLE
– Jättifuusion tulos: hajanainen Eka-yhtymä
– Eka ei anna vakuutusyhtiö Kansan kaatua
– Lama vie viimeiset onnistumisen mahdollisuudet
– Elanto horjuu vakavasti
– Pitkä historiallinen raja murtuu yllättäen
– Kymmenen pitkää vuotta Eka/Tradekan yrityssaneerausta –
– Tradekasta kehittyy omistajaosuuskunta - KIRJOITTAJAN TAIPALEELTA:
”JUHANNUKSEN JÄLKEEN LASKEMME KUOLLEET JA HUKKUNEET”
SUOMEN TIE VAPAUTEEN JA VAURAUTEEN
- OSUUSTOIMINNAN JA TASAVALLAN
YLLÄTTÄVÄN TIIVIS KOHTALONYHTEYS
MEIDÄN AIKAMME JATKAA TYÖTÄ, JOS OSAAMME?
- OLISIKO OSUUSTOIMINNAN AIKA HAKEA JÄLLEEN
SELVEMMIN UUSIA YHTEISIÄ TAVOITTEITA? - Professori Markku Kuisma: OSUUSTOIMINTA OLI KESKEINEN TEKIJÄ
SUOMEN PITKÄSSÄ JA HUIKEASSA NOUSUSSA - Professori Bengt Holmströmin kommentti:
TOIMIVA OMISTAJUUS ON YRITYSMUOTOA TÄRKEÄMPI MENESTYSTEKIJÄ - OTT Seppo Pöyhönen:
HUOMIOTA MYÖS OMISTAJAOIKEUKSIIN! - JÄSENTEN PERUSINTRESSIT JAKAVAT SUOMEN
OSUUSTOIMINNAN VIITEEN PÄÄLUOKKAAN
Osuuskunnan kaksoisluonne
Kuluttajaosuustoiminta
Tuottajaosuustoiminta
Palveluosuustoiminta
Sijoitusosuustoiminta
Pienosuustoiminta
- LÄHTEET:
Elämäkerrat ja osuustoiminta
Osuustoiminnan historia
Suomen historia
Muita julkaisuja ja artikkeleita
Selvitys haastatelluista henkilöistä
Osuuskunnan ideaalimalli (toimii myös epätäydellisenä)
Kirjoittajan esittely
VAKAVARAISUUDEN JA YRITYSVASTUUN VAALIJOITA Osuustoiminnan analyytikkotiimi aloittamassa työtään Suomen ensimmäisenä EU-vuonna 1995. Vasemmalta tiimin vetäjä M-M. Karjalainen, PTT:n tutkimusjohtaja Raija Volk, ekonomi Jorma Savolainen ja ekonomisti Yrjö Kotisalo. PTT:n edustajat vaihtuivat myöhemmin ja tiimi laajentui huomattavasti, mutta työ jatkuu edelleen. Kuva: Tapani Lepistö/PJP
SUOMALAISTA OSUUSTOIMINTAA RAKENTAMASSA
Kotini oli kainuulainen maito- ja metsätila Oulujärven rannalla. Sen elanto ja pitkälti myös palvelut rakentuivat suomalaisen osuustoiminnan varaan. Sekä pellervolaisia että edistysmielisiä kauppapalveluja käytimme kulloinkin järkevällä tavalla rajaamatta niitä mitenkään poliittisen suuntautumisen mukaan. Myös molempien lehdet sekä osuusmeijerin kautta tilattu Pellervo tulivat meillä yleensä tarkkaan luetuiksi.
Nuorelle lukiolaiselle toimittajan työ näyttäytyi unelma-ammattina. Nytkään en sitä vaihtaisi pois, vaikka alalla piili myös omat isot ongelmansa.
Nuoruuden ensimmäiset työpestini olivat Kainuun Sanomien kesätoimittajana Kajaanissa 1974-75 ja sitten Nuoren Keskustan Liiton tiedottajana ja Keskusta-lehden toimitussihteerinä ja sittemmin päätoimittajana Helsingissä 1976-79. Lehteni postitettiin jäsenetuna kaikille keskustanuorten jäsenille. Sen painos nousi minun aikanani noin 52 000:een, mutta ei se tietenkään vain räväkän lehden ansiota voinut olla.
Helsingin Sanomiin sain syksyllä 1977 läpi oikaisun, kun lehti oli erehtynyt kertomaan kommunistien ja sosialistien SDNL:n olevan Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. Olimme silloin menneet siitä ohi. Kolmantena tulivat demarit ja neljäntenä kokoomus, kaikilla vielä tuolloin isot jäsenmäärät, jollaiset ovat nykyisin enää kaukainen muisto vain.
Varusmiespalveluksessa minut rekrytoitiin Hyrylän hikisten kuukausien jälkeen puolustusvoimien Ruotuväki-lehden toimittajaksi pääesikuntaan 1979. Armeija-aika merkitsi minulle tervettä irtiottoa politiikasta, joka muutoin niin helposti vie nuoria idealisteja mukanaan. Introvertille kirjoittajatyypille, joka rakasti myös valokuvata ja suunnitella kuvitusta, jopa sarjakuvia, aikakauslehtityö tuntui sopivimmalta. Politiikassa erityisesti puoluetovereiden kampittaminen alkoi tuntua ikävältä.
Sitten tulin valituksi hakukierroksen päätteeksi sisäministeriön poliisiosaston tiedottajaksi ja Poliisi-lehden päätoimittajaksi 1979. Työ oli mielenkiintoinen, ja minua kiehtoi preventiivisen tiedotustoiminnan kehittäminen Englannin malliin, mutta resursseja siihen ei ollut, ja palkka oli melko vaatimaton. Henkilöstöedutkin puuttuivat. Tai olihan siellä yksi etu: saimme tilatuksi tarvittaessa poliisin autovarikolta mustanmaijan kyydityksen kaupungille kokouksiin ja tapahtumiin. Mutta sitä en kovin usein viitsinyt käyttää. Kaduilla kulkevat tuntuivat niin säälivästi katselevan nuoren salkkumiehen toistuvia matkoja.
Kelan tiedotustoimiston julkaiseman tiedotus- ja henkilöstölehden Yhteispelin toimitussihteerinä työskentelin vuosina 1981-87. Silloin lehden lukijakunnassa olivat Kelan reilun 5000 toimihenkilön lisäksi kunnalliset sosiaalivakuutustoimikunnat sekä jonkin verran myös sidosryhmiä. Lehden painos oli noin 12 000. Kela oli erinomainen työnantaja ja työni sielläkin hyvin itsenäistä.
Kela on aina ollut tietotekniikassa eturivin toimijoita, ja minäkin sain pöydälleni ensimmäisen pc-tietokoneen. Hankin koulutuksen myös atk-taittoon ja painoalan kehittyvään atk-tekniikkaan. Niitä tosin ehdin kunnolla hyödyntämään vasta seuraavassa työpaikassani.
Kun osuustoimintajärjestö syksyllä 1987 perusti Pellervon Julkaisupalvelun (PJP), niin tulin haastattelukierroksen jälkeen valituksi sen vetäjäksi päätoimittaja Martti Seppäsen ja toimitusjohtaja Aarne Hakalan päätöksellä. Toimitimme Pellervon Isoa Kalenteria, kirjoja, paria harvatahtista lehteä, historiikkisarjaa, oppaita ja teimme paljon taitto- ja kuvapalvelua.
Osuustoiminta-lehdessä tekemääni työtä olen pitänyt ns. Mission-journalismina. Se viittaa työn arvolähtöiseen ytimeen, eli tässä tapauksessa osuustoiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Journalismin ytimen, rehellisyyden ja avoimuuden, täytyy siinäkin säilyä aina kantavana voimana. Se koskee erityisesti 1995 perustamani Osuustoiminnan Vuosikirjan yritysanalyysejä, joista etenkin alkuvuosina jouduin välillä taistelemaan kovastikin.
Mauno-Markus Karjalainen
AVOIN IKKUNA OSUUSTOIMINNAN MAAILMAAN Järjestimme Osuustoiminnan Vuosikirjojen ilmestyessä tuloksistamme aina julkistamisseminaarit muulle medialle. Kuvassa vuoden 2007 seminaarin osallistujia, toimittajia, tiedottajia ja tutkijoita. Seminaariperinne on jatkunut webinaarien muodossa. Kuva: M-M. Karjalainen
Arvioita & kommentteja kirjasta
”Karjalainen sitoo tarinaan myös osuuskuntien tavallisten jäsenten, oman pohjoisen sukunsa vaiheita. Aihetta ei ole aiemmin kuvattu suomalaisessa kaunokirjallisuudessa ja tietokirjoissakin rajoitetusti.”
Kulttuuritoimittaja KATJA MABROUK,
Kainuun Sanomat 24.2.2024
”Osuustoimintaliikkeen merkitystä 1900-luvun Suomessa ei voi liioitella. Taloudellisen yhteistoiminnan aate ja käytännön toteutukset lujittivat kansakuntaa sortovuosina. Se oli merkittävä tekijä itsenäisen Suomen synnyssä, tasavallan ja kansalaisyhteiskunnan vakiintumisessa, maan selviytymisessä toisessa maailmansodassa ja maan hämmästyttävässä kehityksessä vuosina 1945-1990.
Vapaa toimittaja Mauno-Markus Karjalainen on kirjoittanut merkittävän teoksen suomalaisesta osuustoimintaliikkeestä, sen asemasta ja vaikutuksesta viime vuosisadan alusta nykyaikaan. Karjalainen on toiminut Pellervon tilausjulkaisujen ja Osuustoiminta-lehden toimituspäällikkönä ja tuottajana 25 vuotta, joten hän tuntee syvällisesti osuustoimintaliikkeen.
Teosta voi suositella muun muassa osuustoimintaväelle ja aivan erityisesti historiasta kiinnostuneelle nuorisolle.” …
”Kaiken takana olivat ihmiset, joilla oli aatteita ja ihanteita sekä kykyä ja taitoa toimia niiden toteuttamiseksi. Karjalaisen suuri oivallus on osuustoiminnan tarkastelu kuuden avainhenkilön kautta. He ovat aviopari Hedvig ja Hannes Gebhard, Väinö Tanner, Kyösti Kallio, Juho Kusti Paasikiven ja Yrjö Kallinen. Näin kirjoittaja sitoo osuustoiminnan Suomen kohtaloihin tavalla, joka antaa teokselle syvyyttä.”
”Olisiko osuustoiminnan aika hakea jälleen uusia tavoitteita?” Karjalainen kysyy ja toivoo keskustelua, sillä vahva eetos ja into ovat kasvaneen hyvinvoinnin keskellä unohtuneet.”
Historian tohtori LASSE KANGAS, Keskisuomalainen 2.2.2024
”On syntynyt erilainen tietokirja, jonka rakenne on mielenkiintoinen. Tiukkaa faktaa on uskallettu elävöittää ja keventää fiktiolla. Koko kirja kuitenkin perustuu lopussa kerrottuihin lähteisiin.
Lähteitä on noin 150. Ei ole ihme, että teos vaati kuuden vuoden työn. Siitäkin huolimatta, että Mauno-Markus Karjalaisen journalistina hankkima 25 vuoden kokemus osuustoiminnasta helpotti maalin saavuttamista. Hän kertoo aiheen tulleen tutuksi jo nuoruudessa. Se oli myös syy, miksi hän aikoinaan haki töihin juuri osuustoimintajärjestö Pellervoon.
Osuustoiminta pohjautuu yrittäjyyteen ja kilpailukykyiseen liiketoimintaan. Olemassaolon varmistaa alati kunnossa oleva tase. Siinä osaamista hyvin löytyy. Yllättävän monet osuustoimintayritykset ovat tänään menestyviä. Niistä on historiikkeja kirjoitettu paljon. Mutta tämä kirja ei kilpaile siinä sarjassa. Se kertoo koko suomalaisen osuustoiminnan 125-vuotisen aatehistorian ja liittää sen vahvasti Suomen kehitykseen. Ensimmäisen tasavallan aikana osuustoiminta olikin todellinen kansanliike.
Osuustoiminnan menestyksen taustalle onkin uskallettava ajatella eurotaseen rinnalle toinen tase, jonka rakentamisen tulisi jatkua edelleen. Kutsukaamme tätä aatteellista pohjaa kansanomaisesti ”henkiseksi taseeksi”. Sen avulla on pohdittavissa syitä sille, miksi osuustoiminnasta on kehittynyt tasavallan voimatekijä, ja miksi toisaalta osa yrityksistä (mm. Hankkija-Novera) on tuhoutunut.”
Kirja vie lukijan aluksi vuonna 1894 Berliinin yliopistoon, mistä Hedvig ja Hannes Gebhard yhdessä löytävät osuustoiminnan ideat. Mukaan värikkääseen tarinaan napataan Pellervon nuori juristi Juho Kusti Paasikivi ja Nivalan suuri poika Kyösti Kallio. He ovat osuustoiminnan henkisen perustan rakentajia ja käytännön toteuttajia. He edustavat ”pellervolaista heimoa”. Siten heidän valintansa kirjan kanteen vaikuttaa helpolta. Eikä ”edistysmielisten heimon” johtaja Väinö Tanner myöskään vaadi haastavaa pohdintaa. Sitä vastoin Yrjö Kallisen mukanaolo ensin mietitytti. Mutta nyt kannattaa hetkeksi pysähtyä.
Osuustoiminnan ydintavoite on luoda tasa-arvoista ja eettisesti kestävää liiketoimintaa. Se pohjautuu yhteisyrittäjyyteen ja tavoittelee jäsenomistajiensa hyvinvointia. Kasvaakseen nykyiseen merkittävyyteensä osuustoiminta on tarvinnut myös Yrjö Kallisen kaltaisia asiaansa uskovia väsymättömiä julistajia, jotka ovat saaneet joukot mukaansa. Hän teki työnsä Kulutusosuuskuntien Keskusliiton valistuspäällikkönä.
Kun kirjassa eletään vuotta 1983, syntyy fuusio, jossa on mukana 250 eri aloilla toimivaa yritystä. Rungon muodostavat 39 paikallista E-osuuskauppaa, joita on hallittu aikojen kuluessa muotoutuneilla malleilla. Mutta niiden kokonaiskannattavuus oli yli kymmenen vuotta tappiollinen. Herää kiinnostava ajatus. Oliko myös henkinen tase nollan arvoinen? Eikö hallinnolla ollut riittävän toimivia osuustoiminnallisia tavoitteita? Ei sieltä olisi Yrjö Kallisen tasoisia tarvinnut löytyä, mutta joitakin kuitenkin.
Kun E-liikkeen jättifuusio toteutuu, niin osuustoiminnan henkisen taseen ylläpito ei enää onnistu. Paikallista hallintoa ei enää ole. Jäsenuskollisuus rapautuu vähitellen. Kampanja ”Kenen kassia kannat?” ei riitä, kun kilpailijat rynnivät edelle.
1980-luvulla myös SOK-laiset osuuskaupat ovat taloudellisesti yhtä heikossa hapessa. Niiden toimintatapa on kuitenkin toinen. Syntyvät alueosuuskaupat, jotka säilyttävät oman päätöksentekokykynsä. Henkinen tase pysyy omissa käsissä. Onnistutaan luomaan nykyinen bonusjärjestelmä, jonka alkujuuret löytyvät jo Rochdalen osuuskaupasta 1800-luvulta. Kehittyvän tietotekniikan soveltaminen tekee siitä toimivan ja jäsenistöä kannustavan.
Osuusliike Elanto kuitenkin säilyy. Se jättäytyy Eka-fuusion ulkopuolelle. Tosin vakavia vaikeuksia koetaan, mutta ratkaisu löytyy, kun kaksi Artoa (Hiltunen ja Ihto) löytävät yhteisen sävelen. Miten, sekin jääköön kirjan lukijan löydettäväksi.”
Ekonomi JORMA SAVOLAINEN ja ekonomisti YRJÖ KOTISALO,
OT-lehti, kevät 2024, www.pellervo.fi,
Keskisuomalainen 2.2.2024
EDESSÄ VÄRIKÄS, YLLÄTYKSIÄ TÄYNNÄ OLEVA ELÄMÄ,
JONKA JÄLJET SUOMESSA EROTTUVAT EDELLEEN
Osuustoiminta-lehden julkaisema visualisointi Hedvig ja Hannes Gebhardista häämatkallaan Ruotsissa ja Tanskassa.
Kuva on Göteborgista keväältä 1891: Kongl. hoffotograf A. Jonason.
YHTEISTYÖN JALO TAITO PELASTI TASAVALLAN.
Suomea ratkaisevasti vakauttaneen yhteistyön käynnistäjät, osuustoimintamiehet ja tasavaltalaiset Kyösti Kallio ja Väinö Tanner työpalaverissa Kultarannassa 1938. Kallio toimi presidenttinä ja Tanner valtiovarainministerinä. Stalin aloitti talvisodan hyökkäämällä yllättäen Suomeen 30.11.1939. Tavoitteena oli äkkiä katkaista maa sen kapeimmalta vyötäröltä kahtia ja pitää ”sosialistisen Suomen voitonjuhlat” Oulussa omana ”60-vuotispäivänään” 21.12.1939. Tosin diktaattorin kertoma syntymäpäiväkin oli vain propagandaa, sillä oikeasti hän oli syntynyt jo hieman aiemmin.
Kuva: Työväen arkisto
”Vapaa toimittaja Mauno-Markus Karjalainen on koonnut osuustoiminnan tarinan kansien väliin kaunokirjallisessa muodossa. Välillä hänen tekstissään on tiiviisti esitettyjä faktaosuuksia. Kuvailevan kerronnan lisäksi teos on myös tietokirja.
Karjalaisen oma tausta on pellervolaisella puolella. Hän toimi Pellervon tilausjulkaisujen ja Osuustoiminta-lehden toimituspäällikkönä ja tuottajana 25 vuotta. Teksti tuo ilmi hänen suhtautumisensa aiheeseen: hän on selkeästi aatteen mies. Lähtökohtana tuon liikkeelle panevan intomielen esiintuominen on aivan mainio. Hän yhdistää lisäksi oman sukunsa historiaa yleisiin tapahtumiin.
Kirjoittaja lähestyy tarinaa osuustoiminnan kuuden keskeisen alkuvaiheen toimijan elämän risteytymissä. Hedvig ja Hannes Gebhard, Väinö Tanner, Kyösti Kallio, Juho Kusti Paasikivi ja Yrjö Kallinen vaikuttivat pitkään eri tehtävissä.
Suomen historian vaiheista ison huomion saa sotien aika. Se näkyy esiteltyjen henkilöiden elämässä monin tavoin ja tietysti myös liiketoiminnassa. Talvisodan ulkoministerinä toimineen Väinö Tannerin näkemys tiivistyi sodan jälkeen tavalla, joka sopii myös kirjan yhdeksi kiteytykseksi:
– Oli neljä tekijää, jotka sittenkin pelastivat Suomen: koululaitos, armeija, kansanomainen kristillisyys ja osuustoimintaliike.
Tannerin merkitys sekä liiketoiminnalle että Suomen politiikalle tulee kirjassa mainiosti esille. Myös Yrjö Kallisen vaiheisiin kirjoittaja on päässyt syvälle.
Mielenkiintoinen havainto on, että puolet Suomen presidenteistä on toiminut myös osuustoiminnan luottamustehtävissä…”
”Teos sopii hyvin osuustoiminnasta kiinnostuneille. Vapaalla kädellä kirjoitettu teksti viritellee myös lukijan mielikuvitusta: juuri näin asiat ovat voineet tapahtua. Vaikka journalismissa on perinteisesti erotettu tiukasti fakta ja fiktio, tällaiseen kirjaan lähtökohta on perusteltu.”
Keski-Suomen Viikkolehden (sd), paikallislehti Kaakkoisseudun ja Pieksämäen Lehden aiempi päätoimittaja KAUKO HIRVONEN, Pieksämäki
”Onnittelut Mauno-Markus Karjalaiselle uudesta, tarpeellisesta ja tärkeästä kirjasta!””
Yhteiskuntatieteiden tohtori, aiempi Pellervon osuustoimintajohtaja, COPA-GOCEGAN pääsihteeri Brysselissä ja valtiosihteeri RISTO VOLANEN, 25.10.2023
”Kirja kertoo osuustoiminnan synnystä ja kehityksestä Suomessa sekä jonkin verran myös muualla maailmassa. Kyseinen aihe on melko vieras minulle. Olen jonkin verran perehtynyt Suomen historiaan, mutta en ole koskaan aiemmin käsittänyt kuinka paljon kuvattu toiminta on vaikuttanut Suomen taloudelliseen ja muuhunkin kehitykseen. Tässä mielessä kirja todella yllätti minut.”
Eläkkeellä oleva historian harrastaja JUKKA LEMPIÄINEN, Järvenpää 2024
”LUKUSUOSITUS: …Opin kirjasta paljon uutta, vaikka aiheesta on toki tullut aika paljon luettua ennenkin. Mauno-Markus on Osuustoiminta-lehden entinen toimituspäällikkö. Lehdestä tuttu selkeä ja vetävä kirjoitus ja kuvilla tuettu kerronta toimivat myös kirjana.”
Taloustieteen professori PANU KALMI, Vaasan yliopisto, Facebook 25.11.2023
”Mielenkiintoinen kirja! Kerronta on selkeää ja antaa paljon lisää tietoa osuustoiminnasta ja historiasta. Kannattaa tutustua. Suosittelen kaikille asiasta kiinnostuneille.”
Kirjallisuutta harrastava eläkeläinen SEIJA LUMIKERO, Turku
#AATE #ideologia #pioneerit #osuustoiminta #tasa-arvo #oikeudenmukaisuus #demokratia #tasavalta #kestävä #yhteistyö #suomenhistoria #kansainvälinenosuustoiminta #pellervolainen #edistysmielinen #kuluttajaosuustoiminta #tuottajaosuustoiminta #palveluosuuskunta #pienosuuskunta
TILAA KIRJA
Suomalaisen
osuustoiminnan
koko värikäs historia
PAINETTU KIRJA (nelivärinen, kartonkikannet,
liimasidonta, 392 sivua, noin 300 kuvaa). Suuri sivukoko 190 x 270 mm.
1. kpl
39 €
+ 10 eur postikulut
2-4 kpl
34 €/kpl
+ postikulut
5+ kpl
29 €/kpl
+ postikulut
Painettu kirja – 39 eur
+ 10 eur postikulut
E-Kirja – 18 eur
Hinnat sisältävät alv:n:
Mauno-Markus Karjalainen: YKSI AATE, KAKSI HEIMOA – Osuustoiminnan tarina. Dokumentaarinen proosateos, omakustanne.
392 sivua, noin 300 pääosin ainutlaatuisia valokuvia ja piirroksia. Kansi ja piirrokset: Aija Karjalainen.
Sisältää sekä pellervolaisen että edistysmielisen osuustoiminnan koko suurimpine voittoineen ja katkerimpine tappioineen 1800-luvun lopulta nykypäivään asti.
