Mauno-Markus Karjalainen
Osuustoiminnan tarina
Dokumentaarisessa romaanissa Suomen osuustoiminnan kuusi vaikuttavaa pioneeria Hedvig ja Hannes Gebhard, Väinö Tanner, Kyösti Kallio, Juho Kusti Paasikivi ja Yrjö Kallinen kohtaavat monesti. Heidän kohtalonsa risteilevät kiinnostavasti juuri niissä ainutkertaisissa hetkissä, jolloin myös Suomen tasavallan tulevaisuus ratkaistaan.
PAINETTU KIRJA (nelivärinen, kartonkikannet,
liimasidonta, 392 sivua, noin 300 kuvaa).
SUURI TARINA + pieni tietokirja
Kirjan päähenkilöt ovat. ovat teräviä ja sanavalmiita persoonia, joiden matkassa lukijan aika ei koskaan käy pitkäksi. Hyvin vaiheikasta tarinaa värittää lämmin, ihmisläheinen huumori.
Sisällissodan alla liian nopeasti kasvava kansanliike hajoaa kahteen kilpailevaan heimoon, pellervolaisiin ja edistysmielisiin. Mutta jyrkät poliittiset jakolinjat ylitetään, kun Kallio valitaan 1937 maan presidentiksi yllättäen Tannerin tuella. He aloittavat nuorta ja riitaista tasavaltaa vakauttavan yhteistyön. Silloin osuustoiminta pystyy jo tarjoamaan ihmisille uskottavat keinot rakentaa itselleen yhdessä parempi tulevaisuus. Hyökkäävän Stalinin propaganda muuttuukin suomalaisten sotilaiden teltoissa vain naurun aiheeksi.
Kirjoittaja sitoo tarinaan lyhyesti myös osuuskuntien tavallisten jäsenten, oman pohjoisen viljelijäsukunsa vaiheita. Tarinalinjat leikkautuvat dramaattisesti yhteen juuri talvisodassa Suomussalmen, Raatteen tien ja Laatokan Karjalan rajuissa taisteluissa. Stalin ei valtavalla ylivoimallaan onnistu katkaisemaan Suomea sen kapealta vyötäröltä kahtia, vaikka se oli aluksi jäänyt ihan suojattomaksi. Hyvin valmisteltu sosialistisen Suomen voitonjuhla Oulussa 21.12.1939 jääkin pitämättä.
Sodan päättyessä ulkoministeri Väinö Tanner tiivistää omat kokemuksensa:
– Oli neljä tekijää, jotka sittenkin pelastivat Suomen: koululaitos, armeija, kansanomainen kristillisyys ja osuustoimintaliike… Niin tästä repaleisesta tilkkutäkistä tulikin ehyt peitto!
1990-luvun murros koettelee rajusti osuustoiminnan kumpaakin heimoa ja erityisesti E-liikettä. Myöhemmin ne kuitenkin toipuvat uusilla ja ennakkoluulottomilla ratkaisuilla. Nykyisin ne ovat yhdistyneet jälleen. Suomi on myös 2000-luvulla noussut maailman vahvimmaksi osuustoimintamaaksi. Mutta tunnetaanko kansanliikkeen aateperintöä enää nykyisin lainkaan? Mikä sen merkitys on tavallisille suomalaisille? Entä mistä nykyinen aatteellisen innon ja eetoksen lopahtaminen oikeastaan johtuu? Ero etenkin alkuvuosikymmeniin on huikea.
Tämä teos yhdistää ensi kertaa pellervolaisen ja E-liikkeen värikkään historian ja analysoi molempien parhaimmat ja pahimmat kokemukset. Eeppisen tarinan rinnalla kulkevat tapahtumia sitovat ja syventävät lyhyet artikkelit ja tietoiskut sekä monipuolinen kuvitus. Tätä aihetta ei suomalaisessa kaunokirjallisuudessa aiemmin ole kuvattu ja tietokirjoissakin vain rajoitetusti.
Piirros: Aija Karjalainen
Kirjan lopussa Suomen osuustoiminnan kehitystä arvioi historian emeritusprofessori Markku Kuisma.
Teoksen huima aikajänne ulottuu 1880-luvulta aina nykyhetkeen ja tuleviin vuosiin asti. Keskeinen kysymys kuuluu, jatkuuko näiden aatteellisten osuustoimintapioneerien työ, ja missä muodossa.
Idealistisesta nuoruudesta ja aatteen hennoista alkusiemenistä kasvaa tässä vaikuttava kansanliike ennen sotien äärimmäistä tulikoetta. Mutta sen jälkeen kaikki jälleen muuttuu ja seuraava iso ravistelu tapahtuu hurjalla 1990-luvulla. Vuonna 2024 suomalainen osuustoiminta täyttää jo 125 vuotta ja kohtaa uudet, vaativat haasteet. Niihin vastaamiseen tarvitaan ennen muuta näkemystä, keskustelua, inspiraatiota ja myös uudenlaista yhteistyötä.
Kirjan sisältö
SUOMEN OSUUSTOIMINTALIIKE syntyi ja järjestäytyi vuodesta 1899 alkaen. Myöhemmin, sisällissodan alla 1916-17, se jakautui pellervolaiseksi ja edistysmieliseksi heimoksi, joita yllä kuvaavat kyntäjä ja porilaisen Osuusliike Kansan myyjät. Nykyisin 2000-luvulla liike on jälleen eri vaiheissaan yhdistynyt. KUVAT: Suomenmaa ja Kulutusosuuskuntien Keskusliitto/Suomen valokuvataiteen museo
SISÄLLYSLUETTELO:
LUKIJALLE: Aatteen historia pioneerien silmin
YHTEISTYÖN VOIMA JA HEIKKOUS: Päähenkilöt ja merkittävimmät sivuhenkilöt
ELÄMÄNTARKOITUS, mitä ihmettä se mahtaisi olla?
- TOLKKU POHJOISEN POIKA: HANNES GEBHARD
- PAKKORUOTSALAINEN OULUN KOULU
- SUOMENKIELI, SUOMENMIELI !
- GEBHARDIEN NIUKKAA ELÄMÄÄ, SITÄ HUIKEAMPIA UNELMIA
- VÄINÖ TANNERIN LEVOTON NUORUUS
KUIN VIRKISTÄVÄ KEVÄTSADE RUTIKUIVAAN MAAHAN
- GEBHARDIEN YHTEINEN ELÄMÄNKÄÄNNE BERLIINISSÄ
- GEBHARDIEN PERHEONNI: KAKSI POIKAA JA YKSI TYTÄR
- AATELUUS VELVOITTAA!
- KANSANLIIKKEEN JUURET
- PAKKO TOIMIA – JA JUURI NYT !
- NUORI KYÖSTI KALLIO LIITTYY HETI TAISTELUUN
- TOIVOA EI KANSA SAA MENETTÄÄ KOSKAAN!
- JUHO KUSTI PAASIKIVI NOUSEVAN OSUUSTOIMINTALIIKKEEN LAKIMIEHEKSI
- KANSA OTTAA AATTEEN OMAKSI TYÖKALUKSEEN
MAAILMANKATSOMUKSET TÖRMÄÄVÄT VASTAKKAIN
- SAKSASTA PALAAKIN MUUTTUNUT VÄINÖ TANNER
- TANNER ALOITTAA KAUPANHOITAJANA TURUSSA
- KOKENUT AMMATTILAINEN ELANNON JOHTOON: TUOMARI TANNER
- OULUN NUORI TULISIELU YRJÖ KALLINEN
- ISOJA ILOJA, SUURIA SURUJA GEBHARDEILLA
- LIIAN NOPEASTI KASVAVA KANSANLIIKE REPEÄÄ
ENSIMMÄINEN TASAVALTA NOUSEE KAAOKSEN KESKELTÄ
- DEMOKRATIAN OPPIKOULU KOKO SUOMEN KANSALLE
- SUOMI SYÖKSYY SISÄLLISSOTAAN
– ”HANNES GEBHARD PAKENEE ULKOMAILLE !” - RAUHAN RAKENTAJALLE PERÄJÄLKEEN NELJÄ KUOLEMANTUOMIOTA
- NÄLKÄ JA PELKO, JOKAPÄIVÄISET VIERAAT KAPINAN AIKANA
- UUSI ALKU, UUSI TOIVO TASAVALLALLE
- RATKAISEVA TAISTELU TASAVALLASTA
- ÄKKIÄ KAIKKI JÄLLEEN MUUTTUU
- HEDVIG GEBHARD SAA POTKUT PELLERVOSTA
- TERVEHTYNYT HANNES GEBHARD PALAA KOTIIN
- YRJÖ KALLINEN LÖYTÄÄ OMAN ELÄMÄNTEHTÄVÄNSÄ
- TASAVALTA, JOSSA AURINKO EI LASKE KOSKAAN
- ”TYÖLÄISTEN PARATIISI”
– Stalinin kyyninen perintö elää nyt entistä vahvempana Venäjällä - TOTUUS YSTÄVISTÄ JA VIHAMIEHISTÄ
- MAASEUDUN TOIVO PAREMMASTA TULEVAISUUDESTA
– Gebhardin ratkaisu kantaa pitkälle, muttei loputtomiin - KYÖSTI KALLIO JOUTUU POPULISTIEN MAALITAULUKSI
- HAIKEIDEN JÄÄHYVÄISTEN AIKA
- GEBHARDIN VALTIOLLISET HAUTAJAISET
- KOTIKYLÄ YHDISTÄÄ VOIMANSA
- KALLIO JA TANNER LÖYTÄVÄT VAKAAN YHTEISTYÖN
- MYRSKYN EDELLÄ SEESTEISEN TYYNTÄ
YHTEISTYÖN JALO TAITO Tasavaltaa vakauttavan yhteistyön aloittajat, osuustoimintamiehet Kyösti Kallio ja Väinö Tanner työpalaverissa Kultarannassa 1938. Kallio toimi presidenttinä ja Tanner valtiovarain- ministerinä.
KUVA: Työväen arkisto
KANSANLIIKKEEN TOTISIN TULIKOE
- PIENEN TASAVALLAN KOHTALONHETKI
– Itärajan asukkaita ei Helsingissä uskota
– Otto Willen propaganda ei kelpaa - KAIKKI PELIIN SUOMEN PUOLESTA!
– Ulkoministeri Väinö Tanner: Mikä lopulta pelasti Suomen?
– Kyösti Kallion viimeiset askeleet - SUOMI HAKEE TURVAA HITLERIN SAKSASTA
– ”Gestapon johtaja ei ollutkaan mikään yli-ihminen”
– Väinö Tanner rakentaa jälleen rauhaa - ELISENVAARAN JA LAPIN PAINAJAISET
TOINEN TASAVALTA – toiset pelisäännöt
- ELPYVÄ MAA
- YRJÖ KALLISTA KOETELLAAN JÄLLEEN
- OLENKO MINÄ MUKA ”SOTAAN SYYLLINEN”?
- ENSIMMÄINEN JA TOINEN TASAVALTA
– Paasikiven perintö lipuu Kekkoselle
– Suomi idän ja lännen puristuksessa - ELÄMÄNTEHTÄVÄT TULEVAT TÄYTETYIKSI – VAI TULEVATKO KAIKKI SITTENKÄÄN?
- TYÖVÄENJOHTAJA JÄTTÄÄ TASAVALLAN TUTUKSI TULLEEN NÄYTTÄMÖN
- YRJÖ KALLISEN SYDÄMENASIA
- BERLIININ MUURI MURTUU, ITÄBLOKKI HAJOAA
KONSENSUS LÖYTYI LOPULTA
EU-JÄSENYYDESTÄ. Presidentti Martti Ahtisaari ja vakavasta sairaudestaan toipunut aiempi ulkoministeri Heikki Haavisto Pellervon päivässä 1996. Aikakausi oli vaihtunut. Ahtisaari oli ensimmäinen demaritaustainen presidentti, joka Pellervon tapahtuman osallistui; Mauno Koivisto oli kutsuista kieltäytynyt.
Kuva: Tapani Lepistö/PJP
HENGENVAARALLINEN 1990-LUKU
- PITKÄ JA REPIVÄ TAISTELU SUOMEN EU-JÄSENYYDESTÄ
– Oppia kovan ja avoimen kilpailun Yhdysvalloista
– Vanhat valta-asemat romahtavat
– Taktikoiva ulkoministeri Paavo Väyrynen vaihtuu Heikki Haavistoon
– Olemmeko me ”Mafian palveluksessa”?
– Sukset uhkaavasti ristiin MTK:n uuden johdon kanssa
– Kapinalliset laittavat Tuottajain Lihakeskuskunnan lihoiksi
– Raju saneeraus tekee kipeää
– Tavoitteena mahdollisimman hyvä tappio
– Heikki Haaviston muistelmat yllättävät - MAUNO KOIVISTON YKSINKERTAINEN KYSYMYS E-LIIKKEELLE
– Jättifuusion tulos: hajanainen Eka-yhtymä
– Eka ei anna vakuutusyhtiö Kansan kaatua
– Lama vie viimeiset onnistumisen mahdollisuudet
– Elanto horjuu vakavasti
– Pitkä historiallinen raja murtuu yllättäen
– Kymmenen pitkää vuotta Eka/Tradekan yrityssaneerausta –
– Tradekasta kehittyy omistajaosuuskunta - KIRJOITTAJAN TAIPALEELTA:
”JUHANNUKSEN JÄLKEEN LASKEMME KUOLLEET JA HUKKUNEET”
MAUNO KOIVISTO vei presidenttinä Suomen EU:n jäseneksi. Aiemmin hän patisteli E-liikkeen yrityksiä laittamaan viimein oma kannattavuus kuntoon. Myöhemmin hän tilitti terävästi, miksi se ei sitten onnistunutkaan. Kuva: Pinterest
SUOMEN TIE VAPAUTEEN JA VAURAUTEEN
- OSUUSTOIMINNAN JA TASAVALLAN
YLLÄTTÄVÄN TIIVIS KOHTALONYHTEYS
MEIDÄN AIKAMME JATKAA TYÖTÄ, JOS OSAAMME?
- OLISIKO OSUUSTOIMINNAN AIKA HAKEA JÄLLEEN
SELVEMMIN UUSIA YHTEISIÄ TAVOITTEITA? - Professori Markku Kuisma: OSUUSTOIMINTA OLI KESKEINEN TEKIJÄ
SUOMEN PITKÄSSÄ JA HUIKEASSA NOUSUSSA - Professori Bengt Holmströmin kommentti:
TOIMIVA OMISTAJUUS ON YRITYSMUOTOA TÄRKEÄMPI MENESTYSTEKIJÄ - OTT Seppo Pöyhönen:
HUOMIOTA MYÖS OMISTAJAOIKEUKSIIN! - JÄSENTEN PERUSINTRESSIT JAKAVAT SUOMEN
OSUUSTOIMINNAN VIITEEN PÄÄLUOKKAAN
Osuuskunnan kaksoisluonne
Kuluttajaosuustoiminta
Tuottajaosuustoiminta
Palveluosuustoiminta
Sijoitusosuustoiminta
Pienosuustoiminta
- LÄHTEET:
Elämäkerrat ja osuustoiminta
Osuustoiminnan historia
Suomen historia
Muita julkaisuja ja artikkeleita
Selvitys haastatelluista henkilöistä
Osuuskunnan ideaalimalli (toimii myös epätäydellisenä)
MARKKU KUISMA on historian emeritusprofessori Helsingin yliopistosta. Hän on vetänyt mm. Pellervon satavuotishistoria-projektin vuosina 1995-99 sekä lukuisia talouselämän historiahankkeita. Vuonna 2021 hän oli mukana Anitra Komulaisen ”Punapääoman linnake”-kirjassa. Kuva: Jarmo Lintunen/Siltala
Kirjoittajan esittely
VAKAVARAISUUDEN JA YRITYSVASTUUN VAALIJOITA Osuustoiminnan analyytikkotiimi aloittamassa työtään Suomen ensimmäisenä EU-vuonna 1995. Vasemmalta tiimin vetäjä M-M. Karjalainen, PTT:n tutkimusjohtaja Raija Volk, ekonomi Jorma Savolainen ja ekonomisti Yrjö Kotisalo. PTT:n edustajat vaihtuivat myöhemmin ja tiimi laajentui huomattavasti, mutta työ jatkuu edelleen. Kuva: Tapani Lepistö/PJP
SUOMALAISTA OSUUSTOIMINTAA RAKENTAMASSA
Kotini oli kainuulainen maito- ja metsätila Oulujärven rannalla. Sen elanto ja pitkälti myös palvelut rakentuivat suomalaisen osuustoiminnan varaan. Sekä pellervolaisia että edistysmielisiä kauppapalveluja käytimme kulloinkin järkevällä tavalla rajaamatta niitä mitenkään poliittisen suuntautumisen mukaan. Myös molempien lehdet sekä osuusmeijerin kautta tilattu Pellervo tulivat meillä yleensä tarkkaan luetuiksi.
Nuorelle lukiolaiselle toimittajan työ näyttäytyi unelma-ammattina. Nytkään en sitä vaihtaisi pois, vaikka alalla piili myös omat melkoiset ongelmat.
Nuoruuden ensimmäiset työpestini olivat Kainuun Sanomien kesätoimittajana Kajaanissa 1974-75 ja sitten Nuoren Keskustan Liiton tiedottajana ja Keskusta-lehden toimitussihteerinä ja sittemmin päätoimittajana Helsingissä 1976-79. Lehteni postitettiin jäsenetuna kaikille keskustanuorten jäsenille. Sen painos nousi minun aikanani noin 52 000:een, mutta ei se tietenkään vain lehden ansiota voinut olla.
Helsingin Sanomiin sain syksyllä 1977 läpi oikaisun, kun lehti oli erehtynyt kertomaan kommunistien ja sosialistien SDNL:n olevan Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. Olimme silloin menneet siitä ohi. Kolmantena tulivat demarit ja neljäntenä kokoomus, kaikilla vielä tuolloin isot jäsenmäärät, jollaiset ovat nykyisin enää kaukainen muisto vain.
Varusmiespalveluksessa minut rekrytoitiin Hyrylän hikisten kuukausien jälkeen puolustusvoimien Ruotuväki-lehden toimittajaksi pääesikuntaan 1979. Armeija-aika merkitsi minulle tervettä irtiottoa politiikasta, joka muutoin niin helposti vie nuoria idealisteja mukanaan. Introvertille kirjoittajatyypille, joka rakasti myös valokuvata ja suunnitella kuvitusta, jopa sarjakuvia, aikakauslehtityö tuntui sopivimmalta. Politiikassa erityisesti puoluetovereiden kampittaminen alkoi tuntua ikävältä.
Sitten tulin valituksi hakukierroksen päätteeksi sisäministeriön poliisiosaston tiedottajaksi ja Poliisi-lehden päätoimittajaksi 1979. Työ oli mielenkiintoinen, ja minua kiehtoi preventiivisen tiedotustoiminnan kehittäminen Englannin malliin, mutta resursseja siihen ei ollut, ja palkka oli melko vaatimaton. Henkilöstöedutkin puuttuivat. Tai olihan siellä yksi etu: saimme tilatuksi tarvittaessa poliisin autovarikolta mustanmaijan kyydityksen kaupungille kokouksiin ja tapahtumiin. Mutta sitä en kovin usein viitsinyt käyttää, kun kaduilla kulkevat tuntuivat niin säälivästi katselevan nuoren salkkumiehen toistuvia matkoja.
Kelan tiedotustoimiston julkaiseman tiedotus- ja henkilöstölehden Yhteispelin toimitussihteerinä työskentelin vuosina 1981-87. Silloin lehden lukijakunnassa olivat Kelan reilun 5000 toimihenkilön lisäksi kunnalliset sosiaalivakuutustoimikunnat sekä jonkin verran myös sidosryhmiä. Lehden painos oli noin 12 000. Kela oli erinomainen työnantaja ja työni sielläkin itsenäistä.
Kela on aina ollut tietotekniikassa eturivin toimijoita, ja minäkin sain pöydälleni ensimmäisen pc-tietokoneen. Hankin koulutuksen myös atk-taittoon ja painoalan kehittyvään atk-tekniikkaan. Niitä tosin ehdin kunnolla hyödyntämään vasta seuraavassa työpaikassani.
Kun osuustoimintajärjestö syksyllä 1987 perusti Pellervon Julkaisupalvelun (PJP), niin tulin haastattelukierrosten jälkeen valituksi sen vetäjäksi päätoimittaja Martti Seppäsen ja toimitusjohtaja Aarne Hakalan päätöksellä. Toimitimme Pellervon Isoa Kalenteria, kirjoja, paria harvatahtista lehteä, historiikkisarjaa, oppaita ja teimme paljon taitto- ja kuvapalvelua.
Osuustoiminta-lehdessä tekemääni työtä olen pitänyt ns. Mission-journalismina. Se viittaa työn arvolähtöiseen ytimeen, eli tässä tapauksessa osuustoiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Journalismin ytimen, rehellisyyden ja avoimuuden, täytyy siinäkin säilyä aina kantavana voimana. Se koskee erityisesti 1995 perustamani Osuustoiminnan Vuosikirjan yritysanalyysejä, joista etenkin alkuvuosina jouduin välillä taistelemaan kovastikin.
Mauno-Markus Karjalainen
AVOIN IKKUNA OSUUSTOIMINNAN MAAILMAAN Järjestimme Osuustoiminnan Vuosikirjojen ilmestyessä tuloksistamme aina julkistamisseminaarit muulle medialle. Kuvassa vuoden 2007 seminaarin osallistujia, toimittajia, tiedottajia ja tutkijoita. Seminaariperinne jatkuu nykyisin webinaarien muodossa. Kuva: M-M. Karjalainen
TILAA KIRJAT
Suomalaisen osuustoiminnan
koko historia
PAINETTU KIRJA (nelivärinen, kartonkikannet,
liimasidonta, 392 sivua, noin 300 kuvaa).
Alennetut hinnat suuremmille kappalemäärille:
Hinnat sisältävät alv:n:
1. kpl
39 €
+ 10 eur postikulut
2-4 kpl
34 €/kpl
+ postikulut
5+ kpl
29 €/kpl
+ postikulut
E-Kirjan hinnat
1. kpl
26 €
2-4 kpl
22 €/kpl
5+ kpl
18 €/kpl